10 12 2014
Adobe on julkaissut päivityksiä kolmelle eri ohjelmistolleen. Päivitykset korjaavat lukuisia erilaisia haavoittuvuuksia.
Flash Playerille, Acrobatille ja Acrobat Readerille julkaistut päivitykset ovat Adoben määritelmän mukaan kriittisiä.
Ohjelmistojen päivittäminen ajan tasalle on erittäin suositeltavaa, sillä muun muassa Flash Playerin haavoittuvuuksien aktiivista hyväksikäyttöä on jo havaittu.
Ohjelmiston päivittäminen valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Tarkemmat tiedot Adoben omissa julkaisuissa:
http://helpx.adobe.com/security.html
http://helpx.adobe.com/security/products/coldfusion/apsb14-29.html
http://helpx.adobe.com/security/products/reader/apsb14-28.html
http://helpx.adobe.com/security/products/flash-player/apsb14-27.html
10 12 2014
Microsoftin kuukausittain julkaisema päivityspaketti sisältää runsaasti korjauksia Microsoftin ohjelmistoille sekä käyttöjärjestelmille.
CVE-tunnisteita haavoittuvuuksille on joulukuun päivityksessä varattu 25 kappaletta. Osa haavoittuvuuksista on luokiteltu kriittisiksi, joten ohjelmistojen päivittäminen on erittäin suositeltavaa.
Ohjelmiston päivittäminen valmistajan ohjeiden mukaisesti.
https://technet.microsoft.com/en-us/library/security/ms14-dec.aspx
04 12 2014
Salasanat ja niiden hallinta vaikuttavat merkittävästi käyttäjien sähköisten palvelujen tietoturvaan. Usein palveluihin ja järjestelmiin pääsyn edellytys on salasana, jolla käyttäjä myös todennetaan. Joulukuun teemassa keskitytään salasanojen käyttöön liittyvään tietoturvaan. Hyvä alku on turvallisesti muodostettu salasana.
Verkkopalveluissa ja tietojärjestelmissä tarvitaan usein kykyä valvoa ja rajata sitä, kenellä on oikeus päästä käsiksi palvelun tietoihin tai muuttaa tietoja. Erityisesti internetpalveluissa salasana on suosittu tunnistamismenetelmä sen tunnettavuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.
Käyttäjätunnuksin ja salasanoin suojataan tietoja ja rajataan pääsyä eri tietojärjestelmiin. Jokaisen on hyvä olla tietoinen yleisimmistä periaatteista salasanojen turvallisesta käytöstä.
Käyttäjätunnusta ja salasanaa voi ajatella tunnusparina, joista toinen on julkinen ja toinen taas salainen tieto. Käyttäjätunnus on vähintään kohtuullisella vaivalla arvattavissa tai selvitettävissä. Hyvä esimerkki käyttäjätunnuksesta on sähköpostiosoite. Salasana puolestaan on salassa pidettävä tieto, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei käyttäjätunnusta käytettäisi luvatta.
Riittävän hankalien, mutta kuitenkin muistettavien, salasanojen kehittäminen useisiin eri palveluihin ei ole täysin vaivatonta. Seuraavat vinkit auttavat hyvän salasanan mudostamisessa:
Hyvä lähtökohta salasanan pituudeksi on 15 merkkiä. Näin salasanojen sijaan sopivampi termi onkin salalause. Lähes kaikki nykyaikaiset järjestelmät ja palvelut hyväksyvät pitkät salasanat.
Riittävä pituus varjelee salasanaa seuraavasti:
Salasanat tallennetaan tyypillisesti tiivisteinä usein eri menetelmin. Menetelmä on todennäköisesti tuoreempi ja turvallisempi, jos tallennettavan salasanan pituus on vähintään 15 merkkiä. Vanhat ja turvattomammat menetelmät soveltuvat lyhyempien salasanojen tallentamiseen. Esimerkiksi kaikkien 8-merkkisten salasanavaihtoehtojen tarkastaminen on helppoa ja melko nopeaa valmiiden taulukoiden avulla.
Kun poimii pitkän, mutta helposti muistettavan, lauseen sanojen alkukirjaimet, saa muodostettua jo kohtalaisen hyvän salasanan.
"Joulupukki tulee meille jo jouluaaton iltana, mutta muualla maailmassa usein vasta joulukuun 25. päivän vastaisena yönä!"
-> "Jtmjjimmmuvj25vy!"
Salasanana voi käyttää myös kokonaista lausetta, joka voi olla ulkopuoliselle aivan käsittämätön, kunhan sen itse muistaa. Esimerkiksi matkustuslippujen verkkopalveluun voisi toimia salalause:
Bussilla matkustaa 2 mustaa kissaa ja 3 valkoista koiraa, eli yhteensä 5 eläintä.
Kaikki järjestelmät eivät välttämättä hyväksy välilyöntejä salasanoissa, mutta lauseen voi kirjoittaa myös "yhteen putkeen" tai yhdistää osat erikoismerkein esimerkiksi:
"Bussilla_matkustaa#2#mustaa_kissaa.."
Nämä sanakirjoista löytymättömät salasanat toimivat sanakirjahyökkäystä vastaan, jossa salasanan arvailuun käytetään valmiita sanaluetteloita. Kahden tai useamman sanan yhdistäminen hidastaa paljastumista vain vähän. Myös kirjainten korvaaminen yleisesti käytetyillä numerovastineilla (i-kirjain korvataan ykkösellä, o-kirjain nollalla jne.) on automatisoitu salasanojen murtoohjelmiin.
Salasanojen murtaminen voi olla vaikeampaa, jos salasanassa käytetään mahdollisimman erilaisia merkkejä. Tämän vuoksi usein vaaditaan, että salasanassa tulisi olla isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Numeroita käytettäessä ei kannata turvautua vain ilmeisiin korvaavuuksiin (i=1, o=0). Merkkejäkin käytettäessä on tärkeää, että salasana on tarpeeksi pitkä!
Salasanojen muodostamiseen on olemassa apuohjelmia, eli salasanageneraattoreita. Niiden avulla voi luoda riittävän pitkiä, satunnaisilta vaikuttavia, pseudosatunnaisia salasanoja. Generaattori voi tuottaa myös sellaisia salasanoja, jotka ovat helpommin lausuttavissa ja siten helpommin muistettavissa.
Samaa apuohjelmaa on mahdollista hyödyntää myös salasanojen säilömisessä. Tällöin kaikkia salasanoja ei tarvitse muistaa ulkoa - kunhan muistaa apuohjelman salasanan.
Älä koskaan käytä salasanaa, joka on tunnetusti yleisessä käytössä, esim. "salasana" tai "salasana123", tai jokin etunimi. Vältä myös näppäimistöllä muodostettavia geometrisia kuvioita. Niitä murtajat kokeilevat ensimmäiseksi. Syntymäajat ja henkilötunnukset ovat myös kelvottomia salasanoja tai niiden osia.
E-Karjalan ICT-Palvelut.net Oy
Käytämme evästeitä. Lisätiedot. Tarkempi selvitys Traficomin jutusta tai täältä.