Tietoverkkorikokseen ei yleensä voi syyllistyä vahingossa

Tunnisteet: tietomurto, luvaton käyttö, vahingonteko

Tietoverkkorikoksiin, kuten tietomurtoon, luvattomaan käyttöön, vahingontekoon tai viestintäsalaisuuden loukkaamiseen, ei yleensä voi syyllistyä tahattomasti tai tietämättään.

Tietoverkkorikoksiin harvoin syyllistytään vahingossa. Yleensä henkilön täytyy toimia tahallisesti, jotta teosta voidaan rangaista. Sen vuoksi tietoverkkorikoksiin, kuten tietomurtoon, luvattomaan käyttöön, vahingontekoon tai viestintäsalaisuuden loukkaamiseen, ei yleensä voi syyllistyä ellei teko ole tahallinen.

Tavallisesti tietoverkkorikosten tekeminen edellyttää jonkinasteista tietoteknistä osaamista. Esimerkiksi tietomurtoon voi syyllistyä, jos käyttää toisen käyttäjätunnuksia luvattomasti. Tietomurron yritykseen voi puolestaan syyllistyä, jos tekee porttiskannauksia verkossa tarkoituksena tehdä tietomurto skannauksesta saatujen tietojen avulla.

Yhteiskäytössä olevien päätelaitteiden kanssa kannattaa olla varovainen, sijaitsivat ne sitten kotona, koulussa, kirjastossa tai muussa yhteisessä tilassa. Oikeuskäytännössä viestintäsalaisuuden loukkaukseksi on katsottu, jos joku toinen henkilö on lukenut yhteiskäytössä olleeseen päätelaitteeseen auki jääneestä sovelluksesta kolmannelle henkilölle kuuluvaa viestintää.

Vastaavasti esimerkiksi puolison sähköisten tilien luvaton käyttö on rikos, vaikka tili olisi selainikkunassa valmiiksi sisäänkirjautuneena. Puolison suostumuksella sähköpostiviestien lukeminen on lainsäädännön mukaan toki mahdollista.

Sen vuoksi palveluista kannattaa aina kirjautua ulos, kun yhteiskäyttöistä laitetta ei enää käytä. Yhteiskäyttöisiin päätelaitteisiin ei myöskään kannata tallentaa automaattisilla toiminnoilla tunnuksia ja salasanoja.

Vahinkoja sattuu, mutta erehdykseen ei voi aina vedota

Erehdyksiä toki tapahtuu ja aina ei ole selvää, mitä voi tehdä ja mitä ei. Yleissääntö on, että erehdys poistaa tahallisuuden. Henkilöillä on kuitenkin selonottovelvollisuus, eikä erehdykseen voida aina vedota.

Henkilö voi esimerkiksi tietämättään levittää internetissä haittaohjelmia, jotka on voitu suunnitella rikolliseen toimintaan. Tästäkin syystä käyttäjän olisi huolehdittava päätelaitteensa tietoturvasta. Tällöin henkilön ei kuitenkaan voida nähdä syyllistyvän rikokseen, vaan hänen päätelaitettaan hyödynnetään mahdollisesti rikollisessa toiminnassa.

Toisaalta on mahdollista, että henkilö näkee vahingossa jollekin muulle tarkoitettua luottamuksellista viestintää yhteiskäytössä olevan tietokoneen kautta. Erona aiemmin kuvattuun tapaukseen on, että tässä viesti yhteiskäytössä olevalta tietokoneelta oli nähty vahingossa. Tuomioistuin lopulta kuitenkin arvioi, onko kyseessä rikos vai ei.

Merkitystä voi myös olla henkilön tietoteknisellä osaamisella. Voi olla, että tietojärjestelmän käyttäjällä ei vastoin luuloaan olekaan oikeutta käyttää jotain järjestelmää. Lisäksi henkilö saattaa erehdyksessä viedä virustarkastamattoman muistitikun työpaikalleen ja saastuttaa siten työpaikan tietojärjestelmän. Henkilö saattaa myös vahingossa muuttaa jotain tietoa, joka olisi ollut merkityksellistä tietojärjestelmän toiminnassa tai todistuskappaleena.

Olennaista on, että tietoturvajärjestelyt on hyvin toteutettu ja mahdollisten inhimillisten erehdysten torjuntaan kiinnitetään huomiota.

 

Päivityshistoria

09.06.2015 klo 12:37